Hollantilainen matkakaverimme ihmetteli mongolialaisten tapaa olla perheenkin kesken suhteellisen vaitonaisia. Itse olimme aikaisemmin ihastelleet tavan kotoisuutta. Mita sita nyt turhia saasta polottamaan. Nakeehan sen jokainen itsekin.
- Juomatottumukset
Mongolialaiset eivat pahemmin viineista perusta. Kunnon juhlan luo vain ja ainoastaan vodka, jota ei sovi jattaa yhtaan avattuun pulloon vanhenemaan. Teinitkin tuntuvat juovan varsin humalahakuisesti.
Diskossa pojat keraantyvat nurkkapoytiin eika puhettakaan, etta he itse hakisivat jonkun tanssimaan (eivatka aina lahde haettaessakaan).
- Riisipuuro
Toisin kuin kiinalainen riisipuuro mongolialainen maistuu ihan oman aidin tekemalta. Vain kaneli ja sokeri puuttuvat. Puuro on aika tyypillinen aamupala.
Mongolian kukkulat suurimpia vuoria lukuun ottamatta tuovat elavasti mieleen Lapin tunturit. Puut vain kasvavat vain yhdella rinteella ja kivet ovat varsin nuoria. Maisemasta puuttuu myos 50 900 jarvea.
Elamantapa maaseudulla muistuttaa kovasti Lappia silloin kun saamelaiset viela kulkivat kotineen porolaumojen mukana laitumelta toiselle. Elaimet vain ovat vuohia, lampaita, jakkeja ja lehmia ja mukana kulkee jurtta.
- Leipa ja maito
Leipa ei ole makeaa eika pullan valkoista. Mongolialaiset ovat myos sita harvinaista vahemmistoa joka juo maitoa aterioilla ja aterioiden valissakin. Useimmiten tosin siihen on sekoitettu teeta ja suolaa.
- Kieli
Kuinaka moni tiesi etta mongolia kuuluu suomen tavoin uralilaisaltailaisiin kieliin? Meille tosin todettiinkin, etta suomenkielinen keskustelumme kuulostaa hollantilaisen korvaan samalta kuin mongolialainen.
- Vierailukulttuuri
Jos joku tulee kylaan, hanelle tarjotaan kuppi kuumaa ja kekseja, mutta muodollisuuksilla ei tarvitse koreilla.
- Luonnonlaheisyys
Jos kaupungistuneelta mongolialaiselta kysyy mika mongoliassa on parasta han vastaa luonto. Kiinassa sita olisi aika vaikea kuvitella saavansa saman vastauksen.
Suomen teiden kuntoa varsinkin haja-asutusalueella usein moititaan. Mongolian jalkeen niitakin osaa arvostaa. Suomessa kuitenkin on teita. Tosin totesimme sen johtuvan vain siita ettei metsan lapi voi muuten ajaa autolla, mutta aron lapi voi.
3 kommenttia:
Hii, Mongolia on ihan mun mesta siis. Sinne.
Mutta et kylla mene ilman mua...
- Maija
Eika mua!
- Jaana
Tiedä häntä katsotteko pahalla silmällä jos kommentoin vasta näin jo kotiuduttuanne (Kiinan-seikkailujanne kumminkin seurasin koko kevään)… Mutta kumminkin: Uralo-Altaihan ei suinkaan ole mikään fakta, vaan vain yksi monista teorioista siitä, mikä mahtaa olla uralilaisen kieliperheemme seuraavaksi lähin sukuhaara. Aiemmin tämä oli yksi kannatetuimmista mutta nykyään vakavasti otettavina vaihtoehtoina pidetään myös ainakin jukagiiri-, eskimo-aleutti- ja indoeurooppalaisia kieliä. :)
Jännää kylläkin että kävi meininki noinkin kotoisaksi kun vähän maata vaihtoi. Jotain tekemistä väestöntiheyden kanssa kenties?
-Juho
Lähetä kommentti